28. marraskuuta 2011

Shoppailua





Nämä kaikki ylläolevat kuvat löytyvät Living Etc:n sivuilta. Oletteko muuten huomanneet, että ensin sininen väri tuli  keväällä mattoihin (niihin itämaisiin), sitten tyynyihin ja nyt: aivan! Joulumme on tänä vuonna sininen! Sinisen rinnalla näkyy tottakai aina suosittu valkoinen ja hieman myös vihreätä! Näin se vain on!
Niinpä niin, ylläolevat kuvat eivät taas millään tavalla liity shoppailuun, paitsi, että ostin tämän uusimman Living Etc:n lehden tänään samalla, kun hikihatussa yritin etsiä itselleni jotain kaunista päälle laitettavaa tämän viikon pikkujouluihin:



Ihana lehti, joka numero on aina pakko saada. Vielä en ole lehteä itselleni tilannut.. haluan jättää löytämisen riemun sinne kaupan lehtihyllylle.. tiedäthän riemun: "Nyt on uusin lehti ilmestynyt! Vaauu! Kun lapset nukkuu, otan jotain hyvää syötävää tai sitten ihan vain kaivaudun peiton alle ja ensin katselen, sitten luen, sitten taas katselen, jos vaikka olen missannut jotain tuiki tärkeää jostain tekstistä tai kuvasta.. Sitten taas varmuudeksi luen.. Sitten varmaan jo nukahdankin.. Ihanaa! Ehkä miehenikin tekee illalla töitä, joten voin ihan hyvällä omallatunnolla tuhlata aikaani tähän lehteen.. " Juu, kyllä naisen elämä on sitten ainutlaatuisen upeaa!

Kyllä vain. Minä olen lähdössä ulos. Torstaina ja HUOM! myös perjantaina. Ajatelkaapas! Kahtena iltana peräkkäin! Rasti seinään. Viimeksi näin on tainnut käydä.. hmm.. parikymppisenä, kun bestikseni kanssa jaoimme Turun keskustassa olevan kerrostalokolmion. Kaikki varmasti muistavat ne ajat, kun olimme parikymppisiä? Oltiin villejä ja vapaita. Kukaan ei kyllä oikeasti halua takaisin niihin vuosiin, koska haluamme olla hyvin vahvasti perheemme parissa ja muistamme vieläkin liian hyvin ne aamut, kun piti lähteä töihin ja olo ei ollut mitä parhain edellisen bileillan jäljiltä. Saatika kun nykyään pitäisi viedä siinä kamalassa olossa vielä lapset tarhaan.. Juu, ei me haluta mitään semmoista. Mutta, joskus täytyy kuitenkin löytää aikaa ystäville. Ja tällä viikolla se tapahtuu. Sekä omille ystäville, että työkavereille.

Mutta siihen shoppailuun.. Siis mitään en löytänyt.. paitsi Living Etc:n, saapikkaat, sukkahousuja, alushameen, neuleen ja sitten vielä mustan topin. Ajattelin, että voin laittaa ne uudet saapikkaat ja mustan topin vaikka sitten farkkujen kanssa torstaina, kun lähden tyttöjen kanssa. Ja perjantaina työpaikan pikkujouluihin sitten jotain pikkumustaa. Saa kelvata.



Mukana shoppailussa minulla oli nuorimmaiseni. Miten kiltti voi pieni poika ollakaan? Hän istui hienosti rattaissa ihan koko sovittamisrumban ajan, välillä kipiteltiin vaatetankojen välissä ja ihasteltiin kauppojen kauniita joulukuusia. Voi, kun ehtisi laittaa joulua myös kotiin pian, niin lapset pääsisivät nauttimaan koko kuukauden tästä joulun ihanasta odotusajasta! Heti, kun yläkerta on maalattu, pääsen vihdoinkin koristelemaan.. ehkä jo ensi viikolla? Saas nähdä! Ai niin, löytyi lapsillekin pientä kivaa tuliaisiksi kaupoilta: pienimmälle pikkuinen lego-Martti (siitä Salama Mc Queen-leffasta) keskimmäiselle Angry Birds -pelikortit (tai ängri bröds, kuten keskimmäinen itse vihaiset linnut lausuu..) ja tytölle kirsikalle tuoksuva Paul Frank-huulirasva.. ja miehelle.. kröhöm.. Tällä kertaa unohtui ostaa miehelle mitään, mutta hän pääsee kuitenkin pelaamaan ängri bröds-peliä lasten kanssa, niin sehän nyt ilahduttaa sitten sekä miestä että lapsia!

Hyviä öitä=)!

27. marraskuuta 2011

Hyvää alkavaa viikkoa!



Ihana ihana olohuone!
(Bo bedre)
Tänään oli mukava sunnuntaipäivä!.. Ja touhua täynnä! Aamu alkoi keskimmäisen jalkapalloharkoilla ja sitten pitikin vanhempien jo jakaantua, että ehdittiin tyttöä viemään jalkapallomatsiin samaan aikaan, kun pojan harjoitukset olivat jo lopuillaan.. Laitoin miehen ajamaan toiselle puolelle kaupunkia, hain pojan harjoituksista ja suunnattiin kohti lähirantaa. Ostettiin evääksi matkan varrelta pari voisilmäpullaa, mehut ja minulle vielä cafe lattet! Ilma oli ihanan raikas, eikä tuulesta ja myrskystä mitä täksi päiväksi luvattiin, ollut vielä tietoakaan!

Olen jo jonkun aikaa tuskaillut pihallamme vallitsevaa sekasortoa (5 pyörää, leluja, leikki-ruohonleikkureita ja kaikkea muuta vähemmän kaunista..) ja tänään, vihdoinkin, vesisateessa, aloin siivoamaan mieheni kanssa pihallamme nököttävää varastoa. Pari - kolme tuntia touhussa meni, mutta vihdoinkin piha on siisti. Eilen ripustettiin yhdessä kuopuksen kanssa omenapuuhun jouluvalot, joten illalla, kun verhojen välistä tirkistelin pihaamme, olin vihdoinkin tyytyväinen näkemääni. Melkein voisi jo tontut ja joulukin tulla!.. (tai ainakin sitten, kun olemme saaneet maalattua vielä yläkerran=)

Illalla, kun lapset olivat nukahtaneet, tartuin vielä juuriharjaan ja  hinkkasin ruokapöydän mattomme kylpyhuoneessa puhtaaksi. Juu, olisin toki voinut viedä maton pesulaankin, mutta ihan tottapuhuen en enää täysin luota pesuloihin.. Monen monta kertaa olen vienyt matot pestäväksi ja yhtä monta kertaa matot ovat palautuneet likaisina takaisin. Joten, olen todennut, että edullisemmaksi tulee, kun pesee ihan itse. Jos matto menee pilalle, oli se sitä jo aiemmin likaläiskineen, joten missään nimessä en mitään häviä, kun otan juuriharjan ja mäntysuovan käteeni ja yritän parhaani. Ja aina muuten on tullut puhdasta. Valkoisessa matossa kun ottaa mukaan vielä kloriten, ei yhtään harmaata läiskää matosta löydy!

Yllä on muuten kuva kauniista olohuoneesta. Huoneessa on ihanasti yhdistelty valkoiseen mustaa, kromin kiiltoa, lasia, pörröistä mattoa, kiiltävää pintaa, lämmintä ja kylmää valoa, kuusesta hitusen tumman vihreää ja vielä lämmintä oranssia pöydän päälle! Juu, voisin asua täällä! Hmm.. ja toivon, että pääsisin pian maalaamaan omat portaamme valkoisella.. Kunhan aika vain antaa myöden.

Palaillaan!

6. marraskuuta 2011

Turku


Upea reissu! Vietettiin iltaa ystävien luona koko ruhtinaallinen viikonloppu.! Ystäväni S. jaksoi joka päivä tehdä meidän isolle pesueellemme ihanat ruuat. Onneksi sain mukaani ohjeen, kuinka punajuuri - bataatti -vuohenjuustogratiini tehdään.. Se tulee olemaan omissa ruuissani lisukkeena tästä lähin ainakin silloin, kun on juhlan paikka! Kertakaikkiaan ihanaa! Laitan ohjeen heti myös tänne blogiini, kunhan olen sen ensimmäisen kerran myös ihan ítse testannut.

Aikomuksenamme oli mennä käymään Caribiassa - Turun kylpylässä - ja antaa lasten pulikoida vaikka puoli päivää, mutta yskä, joka ilmaantui ensin pari päivää ennen reissua ensin tytölle, sitten keskimmäiselle ja lopuksi vielä pienimmälle, peruutti aikeemme. Pojat kyllä yrittivät kovin yskän puuskien välissä selittää, että he eivät tosiaankaan ole kipeitä, kato nyt: yskä loppui juuri sekuntti sitten, mutta se ei saanut meitä vanhempia muuttamaan päätöstämme: nyt ei mentäisi uimaan, vaan harrastettaisiin jotain ihan muuta. Joten.. ainakin vuoden tauon jälkeen menimme Hop Loppiin, tuohon jokaisen pikkulapsen tykkäämään paikkaan: se rauhoitti myös lapset, koska luvassa oli siis erikoisen hauska päivä, vaikkei kylpylään päästykään.. Täytyy myöntää, että paikassa oli aika hauskaa: on se sitten vaan kivaa itsekin päästä joskus konttailemaan, heittelemään ja ampumaan palloja sekä liukumaan pitkistä, kiemurtelevista liukumäistä!

Eli kertakaikkiaan ihana viikonloppu! Lapsia hemmoteltiin, koska kyläpaikka, jossa kävimme, on meidän lasten mielestä ihan paras paikka, mihin voi mennä kyläilemään: Sieltä löytyy kuitenkin kuopuksemme kummit, ja kutituskone (=eli perheen isäntä) Lisää fiilistä toi tytöllemme se, että paikalla oli myös isännän tyttö H.. 19- vuotias tyttönen, joka jakoi sumeilematta upeaa seuraansa omalle tytöllemme. Eli tyttöämme hemmoteltiin perin pohjin.. Kiitos H=)! Olet upea! Taas riittää omalla tytöllämme kerrottavaa koulussa..

Sunnuntaina kävimme vielä syömässä vanhemmillani ja minä poikkesin vielä vanhustenkodissa tapaamassa siellä asuvaa sukulaistani. Lapsia en tällä kertaa viitsinyt viedä paikalle mukanani yskän ja flunssan vuoksi, ettei tauti vain tarttuisi kehenkään heikkokuntoiseen.


Tässä kuvia ystävieni ihanasta kattauksesta

Kotiin saavuttuamme tartuin vielä kauhan varteen: keittelin mustikkakeittoa, mannapuuroa, huomiseksi makkarakeittoa ja vielä mustikkapiirakkaa. Mieheni kanssa teimme meinaan sopimuksen, ettemme raski kuopusta moisessa yskässä viedä tarhaan: mies jää tällä kertaa kotiin, koska olen vasta viikon verran ehtinyt olemaan töissä, enkä heti kehtaisi jäädä saikulle.. (Tosin jos nyt pikkuisella kuume nousisi, edes norsulauma ei saisi minua töihin pakotettua). Keskellä päivää miehelläni on kuitenkin tärkeä palaveri, joten silloin hyppää hetkeksi remmiin Liisi-täti (suuret kiitokset!). On se vain niin ihanaa, kun on ihmisiä, jotka tulevat hätiin, silloin kun heitä tarvitaan!
Siinäpä tämä viikonloppu. Ihania muistoja jäi varmasti kaikille perheenjäsenille ja nyt vain täytyy saada tämä oman asunnon remontti loppuun, niin meillekin taas mahtuu ystäviä yökylään!!

Hyvää yötä ja alkavaa viikkoa!

Eväitä huomiselle..
 

3. marraskuuta 2011

Juhlien jälkimaininkeja



Olipa mukavat juhlat. Aika huippua, mutta kaikki arvat meni kaupaksi ja kaiken pienen mukavan lisäksi yksi onnellisista voitti edestakaisen kahden hengen matkan Helsingistä Tallinnaan helikopterin kyydillä! Matka kestää 18 minuuttia ja on varmasti muistamisen arvoinen asia, josta riittää kerrottavaa myös arvan voittajan lapsillekin. Ei sitä ihan jokainen pääsekään kopterin kyytiin. Ja mikä parasta: voittoa illasta kertyi, joten taas ollaan askel lähempänä "ilmaista" syysretkeä ensi vuonna, kun lapsemme menevät kuudennelle luokalle. 

Huomenna meidän perhe lähtee ihanien ystävien (ja kuopuksen kummivanhempien) luokse Turkuun koko viikonlopuksi! Tosi hienoa viettää koko viikonloppu nauttien hyvien ystävien seurasta! Nyt ei enää silmät meinaa pysyä auki, joten oikein hyviä öitä vain kaikille!

ps. ylhäällä kuvia noutopöydästä ja juhlapaikan pihalta..


2. marraskuuta 2011

Työpäivä nro 2

Hienosti meni! Paljon tuli opittua uutta ja kaivettua mielen pohjilta myös sinne unohtunutta tietoa. Työpaikalla kävelee vastaan vanhoja tuttuja ja on niin mukavaa, kun tuntee itsensä tervetulleeksi taas työelämään.
Töiden jälkeen kävin järjestelemässä juhlapaikkaa muiden vanhempien kanssa. Sali näytti kauniilta ja juhlasta tulee varmasti kivat! Puin jo kotona ylleni lenkkivaatteet ja kun työt juhlasalilla oli saatu päätökseen, tein vielä kunnon juoksulenkin ennen suihkuun menoa. Illalla vielä pienintä nukuttaessa muistui mieleeni huomisen tarhapäivän Halloween-juhlat, johon pienokaiset saavat viedä herkkuja mennessään.. Ja kun hoksasin, että kaupassa ei olla ehditty pariin päivään käydä ja jauhot taisi loppua eilen lettuja paistellessa, ei auttanut, kuin könytä ylös sängystä ja piipahtaa vielä iltamyöhällä bensa-asemalta hakemassa keksejä nyyttäreitä varten.
Nyt kaikki on siis kunnossa ja juhlat voivat alkaa sekä tarhassa että illalla venesatamassa!

Kirjoitellaan!

1. marraskuuta 2011

Ensimmäinen työpäivä



Tänään vietettiin meillä jännää päivää: minä lähdin 3 hoitovapaavuoden jälkeen taas aamusta töihin. Hassu juttu, miten vuodet vierivät, mutta me ihmiset emme vanhene sitten ollenkaan. Oli ihanaa nähdä vanhoja ystäviä ja nauttia uuden opettelusta. Lounaskin oli aika lailla vanhan asian uudelleen opettelua. Tottumuksesta  nimittäin lastasin tarjottimelle vinon pinon servettejä ja ylimääräisen haarukan: joku kuitenkin kaataa ruokailun aikana maitolasin tai tiputtaa haarukan. Ystäväni näki ylimääräiset kappaleet tarjottimellani ja lupautui olemaan suttaamatta ruuan aikana, joten saatoin kuitenkin luopua ylimääräisestä haarukasta.. Huomenna otan jo ehkä vain yhden kappaleen servettejä.
Iltapäiväkahville leivoin jo edellisenä iltana työkavereilleni omenakääretorttua ensimmäisen työpäivän kunniaksi. Jäljelle jäi vain pieni murunen, joten uskallan ehkä leipoa uudestaankin jotain, koska ensimmäinen tekeleeni tiimille maistui näinkin hyvin.
Illalla oli ihanaa tulla kotiin ja nähdä lapset. Heille päivä oli varmasti myöskin jännittävä, koska joutuivat nyt olemaan ensimmäistä kertaa tarhassa kokonaisen päivän! Eipä se heitä kauheasti näyttänyt surettavan, minä taisin olla meistä se, ketä eniten halusi halailla ja pusutella pitkän päivän jälkeen. Myös lapset saivat herkkuja äidin ensimmäisen työpäivän kunniaksi: Illalla paisteltiin yhdessä lettuja ja syötiin ne mansikoiden ja omenahillon kanssa, nami! Ja mitäpä olisi ilta ilman ystäviä: naapurin pieni poika lupautui hetkeksi vielä meille leikkimään ja kun hänen isänsä tuli poikaa hakemaan yöunille, söimme vielä iltapalaksi kaikki yhdessä lettuja.
Huomenna onkin aikainen herätys: aamulla töissäni alkaa palaveri jo kello 08.00, joten herätyskello soi koko perheelle jo varhain, hui! Illalla onkin juhlatilan koristelua, koska tyttöni luokka järjestää juhlat kerätäkseen varoja luokkaretkeä varten. Torstaina siis illalla juhlitaan!

Hyviä öitä!


Tässä vain murto-osa arvontavoitoista, joita voi juhlissa voittaa. Nyt ne on kaikki iltapuuhina luetteloitu ja voimme vain siis odottaa tulevaa juhlaa ja jännätä mitä ihanaa arpa tuokaan tullessaan! (Päävoittona juhlissa on helikopterilento Tallinnaan ja takaisin, hurjaa!)



Maanantai päivän tunnelmia rannalta





Maanantai aamupäivää vietettiin poikien kanssa läheisellä uimarannalla. Aurinko paistoi ja ilma oli lämmin. Aika ihmeellistä, että oltiin jo lokakuun viimeisessä päivässä.. Keskimmäinen oli urhea ja heitti sukatkin pois jaloistaan ja lähti mereen kahlaamaan.. Hetken aikaa kahlailtuaan kipitettiin kuitenkin pikapikaa hiekalle lämmittelemään, ei ihan ollut yhtä lämmintä meri enää, kuin pari kuukautta sitten.. Kaiken kaikkiaan ihanan leppoisa päivä!

Mukavaa viikonalkua kaikille!