19. syyskuuta 2011

Habitaressa

Viime viikko kului työntäytteisesti. Teen silloin tällöin messutöitä ja viime viikon kalenterin täytti keskiviikosta lauantaihin Habitare-messut. Sunnuntain pyhitin omalle ajalle ja lähdin ystäväni kanssa tutustumaan tarkemmin Habitaren tarjontaan. Ja tarjontaahan riitti. Vastapäätä edustamaani osastoa oli Jukka Rintalan osasto. Olen aina ihaillut hänen kauniita vaatteitaan ja siveltimen jälkeä. Joten yhtenä työntäytteisenä aamuna, ennen messukeskuksen ovien aukeamista, kävin ostamassa Jukka Rintalalta ihanan taulun ja vielä pari kynttelikköä (yllä toinen niistä). 

Innolux design:n osastolta löytyi ihania ideoista valaistukseen. Kuvassa alhaalla olevat päivänvalolamput ovat vasta prototyyppejä, joten niitä pitää vielä hetki odotella.. Harmin paikka, tuon näköiset päivänvalolamput ottaisin mielelläni myös omaan kotiini.

Jänniä kaarteita tässä lampussa.. Harmi, kun ei nyt heti tule mieleen tämän nettikaupan nimeä..

Solu-nimiselta yritykseltä löytyi tämä hauska lamppu: kyseisiä lamppuja voi yhdistää toisiinsa haluamallaan tavalla. Yksi tuollainen neliö vain maksaa n. 50 - 60 eur/kpl, joten tuon kokoinen valaisin maksaa jo aika tavalla. Näitä voi kuitenkin keräillä vaikka yksi kerrallaan, joten tässäpä voisi olla aika kiva keräilykohde tuleville synttäreille, nimppareille ja jouluksi..


Adora etsi messuilla jälleenmyyjiä. Aivan ihania tuotteita. Toivottavasti tulee pian vastaan sisustuskaupoissa.

Laattapisteen tarjontaa.. kaunis!


Näitä pellavakankaita voisin vaikka kumpaakin käyttää sisustuksessani vaikka verhoina (sitten kun saamme verhokiskot tilauksesta ja paikoilleen).. Nämä ihanuudet kuuluivat Eurokankaan mallistoon.


Voih, tämä Mikko Ristimäen Frii-valaisin oli vain niin yksinkertaisen kaunis!

Ihania yksityiskohtia tässä verhoillussa nojatuolissa! Nauhoissa roikkui.. enpä tullut kysyneeksi mitä, näytti pieniltä, nelikulmaisilta mattapintaisilta.. palasilta luuta.. tai sitten helmiä.

Kaunis!

Muuramen tarjontaa

Juu, tämän haluan! Voiko kiuas enää kauniimpi olla? Hinta vain alkoi 3000 jotain, joten luulenpa, että mieheni ei välttämättä tähän suostu.. Mutta on se vain niin kaunis! Tulikiven malllistoa.

No, ok, tämäkin on kaunis. Myös Tulikiven. Tämän hinta oli n. 1300 eur. Jos uhraan säästöni ja vähän suostuttelen isäntää, saattaisin ehkä jopa saada tämän saunaani.





Tämä kuva tuli napsaistua vielä messujen uloskäynnin luota. Ihania ulkokalusteita ja - lämmittimiä. Kyllä tällaisella pihalla kelpaisi istuskella takkatulen loisteessa.

Mukaan Jukka Rintalan tuotteiden lisäksi tarttui paistinlasta, Birds Cafe (ihana, kaupunkiin sopiva linnunruokintateline..otan kuvan jossain vaiheessa!) ja kaunis puinen tarjotin. Kivaa oli messuilla!

Ja sitten vielä asiasta kakkulapioon.. Tänään hain keskimmäiseni tarhasta vaihteen vuoksi kävellen ja pienintä rattaissa työntäen. Keskimmäistä ei sitten yhtään olisi huvittanut kävellä kotiin ja oli kamala vessahätäkin ja hän turhautuneena kyseli, miksen tullut autolla hakemaan tarhasta kotiin. Kerroin, että välillä on ihan hyvä vähän kävelläkin ja sitäpaitsi halusin saada raitista ulkoilmaa, kun oltiin niin pitkään sisällä. Tähän keskimmäinen totesi, että olisit sitten aukaissut ikkunan..

Hah! Ihania ideoita pienillä ja tähän kyllä ei oikein voinut vastata muutakuin hymyllä. Ehkä ensi kerralla ratkaisen tämän asian siis yksinkertaisemmin=)=).

Öitä!

11. syyskuuta 2011

Viikonloppu mökillä

 

















Olipa ihana viikonloppu! Mökillä tuoksui jo syksy, keltaisia lehtiä näkyi siellä täällä, mutta vielä jaksoivat koivut vihertää ja saimme nauttia upeasta viikonlopusta luonnon helmassa. Onnistuimme vielä houkuttelemaan ystäväperheen mukaan viettämään viikonloppua kanssamme, joten lapsetkin saivat leikkiseuraa viikonlopuksi.
Tutkin uteliaana maastoa mökillä: Mustikkaa saimme tänä vuonna taas kerättyä reilusti yli 20 litraa, mutta puolukkaa ei meidän pihaltamme löydy montakaan varpua. Sen vertaa kuitenkin, että saimme muutaman marjan maisteltua ja ehkä viikon päästä pääsen keräämään loputkin pois ja pyöräytän niistä puolukkapiirakan. Mehutarpeet täytyy ostaa kuitenkin torilta. Karpaloita näkyy myöskin tulevan ja maltan tuskin odottaa niiden kypsymistä.. Talvella taas pääsee villasukat jalassa käpertymään television ääreen nauttien karpaloista kinuskikastikkeen kanssa.. nam!


Ja mikä ihana yllätys, kun palasimme kotiin mökiltä: ovemme ulkopuolella odotti korillinen luumuja!
Mistä näitä ihania naapureita löytyy, jotka jaksavat ilahduttaa pyytteettömästi toisia näin upealla tavalla? Lapset halusivat heti päästä maistelemaan luumuja ja maistuivathan ne makeilta ja hyviltä!
 Täytyy rehellisesti sanoa, etten ole ikinä törmännyt tällaiseen ystävällisyyteen, mitä tällä kadulla on saanut muuttomme jälkeen kokea usealta eri ihmiseltä. Vai mitä sanotte siitä, että kun palasimme kotiin pitkältä ostosreissulta ja  kannoimme mieheni kanssa sisään painavia kaappeja, niin ystävämme viereisestä talosta toi kattilallisen lohikeittoa syötäväksi. 3:n nälkäisen lapsen äitinä en tiennyt, miten päin olisin ollut: ihana helpotus saada jälkikasvulle samantien ruokaa pöytään rankan päivän jälkeen, varsinkin kun omakin maha oli tyhjää täynnä.. Olemme saaneet nauttia graavilohta, savustettua lohta, lettua, vartaita.. Mitäköhän hyvää sitä on tullut tehtyä edellisessä elämässä, että pääsee näin loistavaan paikkaan asumaan näin upeiden ihmisten keskelle? Toivottavasti seura tekee kaltaisekseen ja osaan ottaa tulevaisuudessa huomioon yhtä paljon muita ihmisiä, kuin meitäkin on otettu.
Hei, mutta hei! Minun piti kirjoittaa "vain ihan vähän", jotta pääsen nauttimaan mieheni seurasta, kun lapsetkin ovat menneet nukkumaan.. ja sitten en malttanutkaan lopettaa, kun muistin luumut ja miten iloiseksi niistä taas tulinkaan!.. Mutta nyt.. nyt taidan yrittää mahduttaa itseni miehen viereen juttelemaan syntyjä syviä.. (kuten uuden saunakiukaan valikoimisesta..)



Ihanaa alkavaa viikkoa!

9. syyskuuta 2011

Ystäviä ja kookosta


Sen jälkeen, kun muutimme uuten asuntoomme, olen tutustunut uuteen, ihanaan ihmiseen, joka lyhyen ajan sisällä tuntuu ihmiseltä, jonka kanssa olisi ollut ystävä jo ikuisuuden. Hassua, miten joidenkin kanssa se puhuminen (pienestä kielimuurista huolimatta) tuntuu alusta asti helpolta. Joka tapauksessa, hän tutustutti minut pariin luomukauppaan. Olenhan toki jo aiemmin kaupasta ostanut luomuna kaikkea, mitä lähikaupan K-marketin valikoimiin nyt voi kuulua, mutta tällaisessa "aidossa" luomuliikkeissä en aiemmin ollut käynytkään.

Ostin tuotteita.. no, jokseenkin monia, joita en aiemmin ollut tiennyt olevan olemassakaan, mutta kerronpa ensin tästä ihanuudesta.. Tai oikeastaan, annankin Ruohonjuuri kaupan (josta purnukan ostin), kertoa enemmän, he eivät varmastikaan pahastu, jos lainaan alla olevaa tekstiä täällä blogissani. Joten, ystävät hyvät, tässä tietoa teille, jotka aiemmin olette olleet yhtä tietämättömiä, kuin minä:

"Kookospalmu
(Cocos nucifera)

“Puu joka tarjoaa kaiken elämälle tarpeellisen”


Kookospalmu kasvaa luonnonvaraisena trooppisilla alueilla, mutta nykyään sitä viljellään Aasiassa (Intia, Sri Lanka, indonesia), Keski- ja Etelä-Amerikassa (Meksiko, Brasilia) ja Afrikassa (suurimmat tuottajat ovat Mosambik, Tansania ja Ghana)

Kookoksen sisältämät rasvahapot:

Lauriinihappo
Myristiinihappo
Kapryylihappo
Kapriinihappo
Öljyhappo
Palmitiinihappo
Steariinihappo
Kookosmaito sisältää useita mineraaleja

Kookoksen lyhyt historia

Muinaisen intialaisen sanskriitin kielellä kookos (kalpa vriksha) tarkoittaa "puuta joka tarjoaa kaiken elämälle tarpeellisen". Kookospalmu on esihistoriallinen kasvilajike, joka on kaukaista sukua ruohoille. Tämän vuoksi se kestää äärimmäisen hyvin suolaisuutta ja elääkin usein lähellä merenrantaa. Kuten ruohot, myös kookos pystyy imemään itseensä käytännössä kaikki tunnetut mineraalit, joita ihminen tarvitsee.

Polynesialaisen legendan mukaan hirviöankerias Te Tunan haudatusta päästä kasvoi ensimmäinen kookospalmu. Hawaijilla kookospähkinät olivat perinteisissä uskonnollisissa menoissa uhrilahjoja ja Tahitilla kookoksen kukkia on käytetty uskonnollisissa rituaaleissa. Kookospähkinöitä on tarjottu myös Hindulaisissa seremonioissa uhrilahjoina. Monissa trooppisissa maissa kookospalmulla on maagisia ja myyttisiä yhteyksiä, koska se on tärkeä ravinnon lähde. Balilaisnaisen ei sallita koskevan puuhun, jotttei puun hedelmällisyys katoaisi.

Kookoksen kerääminen ja käsittely

Kookospalmu on pitkäikäinen ja saattaa elää 100-vuotiaaksi. Se kasvaa 20-30 metriä korkeaksi ja tuottaa vuosittain 50-100 pähkinää. Kookosrasvaa saadaan kookospähkinän endospermista eli koprasta puristamalla. Kookosrasva sisältää pääasiassa tyydyttyneitä rasvahappoja, jonka vuoksi se on huoneen lämmössä kiinteässä muodossa. Kookosrasvan sulamispiste vaihtelee 23-28 asteen välillä.

Pähkinän ruskean, kivikovan kuoren alla on valkoinen, muutaman sentin paksuinen hedelmäliha. Tuoreessa kookospähkinässä kookosmaito hölskyy hedelmän sisällä. Kookospähkinän toisessa päässä on kolme tummaa pistettä; ne puhkaistaan ja niiden kautta kaadetaan pähkinän sisällä mahdollisesti oleva kookosneste talteen. Kuori rikotaan lyömällä voimakkaasti vasaralla eri puolille pähkinän keskikohtaa. Kookospähkinän kiinteän hedelmälihan voi raastaa ja käyttää esimerkiksi jälkiruokien valmistamisessa.


Käytön hyödyt

Kookospähkinä tunnetaan ravitsevana ja vahvistavana kasvina, ja kookospalmun tuotteita on käytetty tuhansia vuosia kansanlääkinnässä. Perinteisesti kookostuotteita on käytetty erityisesti astmaan, keuhkoputkentulehdukseen, vilustumiseen, tuberkuloosiin, kuumeeseen, paiseisiin, kaljuuteen, haavoihin, palovammoihin, mustelmiin, ummetukseen, punatautiin, korvasärkyyn, hammassärkyyn, ientulehdukseen, heikkouteen, pahoinvointiin ja kuukautiskipuihin. Myös modernissa lääketieteessä on vahvistettu monien edellä mainittujen tautien lievittyminen kookoksella.

Kookospalmu toimii luonnollisena vedensuodattimena ja veden nouseminen useiden kuorikerrosten (suodattimien) läpi aina hedelmään asti kestää yleensä noin 9 kuukautta. Nuoren kookoksen sisältämä vesi on ehkäpä maailman elekrtolyyttipitoisinta nestettä ja käytännössä identtistä ihmisen veriplasman kanssa. Vuosina 1941-1945 toisessa maailmansodassa käytettiinkin kookoksen nestettä veriplasman korvikkeena verta menettäneille haavoittuneille. Kuvittele mielessäsi hoitaja joka pitää päänsä päällä kookospähkinää, josta lähtee tippaletku haavoittuneen sotilaan käteen ;) Kookoksen vesi pesee mennen tullen kaikki urheilujuomat nesteyttämisominaisuuksiltaan ja se toimiikin huikeana urheilujuomana! (mm. 5 kertaa enemän elektrolyyttejä ja 15 kertaa enemmän kaliumia, kuin Gatoraden kaltaisessa sokerilitkussa). 

Tässä sinulle huikea yksityiskohta! 

Verestämme 55% on veriplasmaa ja 45% hemoglobiinia. Saatoit tietääkin jo entuudestaan, että klorofylli eli lehtivihreä on rakenteeltaan käytännössä identtinen hemoglobiinimme kanssa (klorofyllissä keskusatomina on magnesium, kun taas hemoglobiinissa se on rauta). Hmm..

Jos valmistamme juoman josta 55% on nuoren kookoksen vettä ja 45% lehtivihreää (esimerkiksi vehnänorasmehua), saamme käytännössä täydellisen veritransmutaattorin (olipas sana!). 

Kylmäpuristettu kookosöljy

Huom! Tekstissä ei nyt puhuta marketista löytyvästä, folioon pakatusta kookosrasvasta, vaan laadukkaasta, kylmäpuristetusta, lasiin pakatusta, luomulaatuisesta kookosöljystä, jonka vaikutukset terveyteemme ovat täysin erilaiset kuin munkkien paistamiseen käytettävällä "serkullaan".

Entä mitä eroa on rasvalla ja öljyllä? Onko kookosrasva sama asia kuin kookosöljy? Yksinkertaistettuna: Rasvat ovat kiinteässä muodossa huoneenlämmössä ja öljyt nestemäisessä. Kookosöljystä puhutaan sekä nimellä kookosöljy, että kookosrasva (ehkä sen takia, että se esiintyy välillä nestemäisenä (kuumat kesäpäivät/lämpimät maat) ja välilillä kiinteänä rasvana. Alempana käytänkin välillä termiä kookosrasva ja välillä kookosöljy, mutta puhumme kuitenkin samasta tuotteesta. 

Kylmäpuristettu kookosöljy on yksi tuote, joka kaikessa monipuolisuudessaan on yksi joka kodin "must have" ruoka-aineista. Kookosöljy toimii erinomaisesti paistamiseen ja erilaisten jälkiruokien valmistamiseen, mutta sitä voidaan nauttia terapeuttisessa mielessä sellaisenaankin (2-4 rkl/pvä). Lisäksi kookos on äärimmäisen hyvä ihorasva.

Kookosöljy sisältää yli 90% raakoja, saturoituja rasvahappoja, jotka ovat harvinaisia ja tärkeitä rakennusaineita kehomme joka solulle. Nämä rasvahapot tukevat immunijärjestelmämme toimintaa, kilpirauhasta, hermostoa, ihon kuntoa ja tarjoavat myös nopeaa energiaa. Keskipitkäketjuiset rasvahapot kiihdyttävät aineenvaihduntaa ja tukevat sen vuoksi painon pudottamisessa. 

Historiallisesti on huomattu, että eläimet joille syötetään kookosrasvaa, eivät liho. Toisaalta hydrogenoitua soijaöljyä tai härkiintyneitä rasvoja syöneet eläimet lihovat nopeasti. Keskipitkäketjuiset rasvahapot tunnetaan bakteereja, sieniä ja viruksia loitolla pitävistä ominaisuuksistaan ja kookosöljy onkin yksi parhaista rasvanlähteistä hiivaongelmista kärsivän ruokavaliossa. Kookosrasva muuttuu nestemäiseksi noin +25 asteen lämpötilassa ja pysyy oikein säilöttynä laadukkaana jopa useita vuosia. Huom! Säilytä kookosrasva huoneenlämmössä: viileässä, kuivassa ja valolta suojatussa paikassa. 

Miksi käyttää kookosöljyä?

- Kookosöljy parantaa ruuansulatusta ja rasvaliukoisten vitamiinien ja aminohappojen imeytymistä
- Kookosöljy tukee immunijärjestelmän toimintaa ja taistelee viruksia, bakteereita ja sieniä vastaan
- Kookosöljy edistää kalsiumin ja magnesiumin imeytymistä
- Kookosöljy on voimas antioksidantti
- Kookosöljy auttaa kehoamme käyttämään tehokkaammin hyväkseen välttämättömiä rasvahappoja (omega-3, omega-6, omega-9). Suosittelen nauttimaan kookosöljyä samaan aikaan runsaasti omega-3 -rasvahappoja sisältävien ruoka-aineiden kanssa (kala, kalaöljyt ja kasviperäisistä lähteistä esim. hampunsiemenet, pellavansiemenet, fytoplanktoni). Kookosöljy nautittuna yhdessä omega-3 -rasvahapojen kanssa voi jopa kaksinkertaistaa vaikutuksen.

Kookosöljyn käyttökohteet:

- Paistamiseen (saturoidut rasvahapot ovat noin 300 kertaa vakaampia kuin herkät rasvat kuten oliiviöljy, rypsiöljy jne, jonka vuoksi ne soveltuvat erinomaisesti käytettäviksi korkeissa lämpötiloissa. Kookoksen maku on neutraali ja se sopii mainiosti liharuokien paistamiseen.) 
- Iholle (esimerkiksi suihkun jälkeen kun iho on vielä hiukan kostea... anna imeytyä 20 minuuttia ja pyyhi pyyhkeellä tarvittaessa ylimääräinen rasva pois.) 
- Sisäisesti (aloita käyttö pienistä määristä esim. 1 tl päivässä, ja nosta annostus vähitellen +2 rkl/pvä tasolle. Jos sinulla on kilpirauhasen vajaatoimintaa, hiivaa tai haluat erityisesti tukea hormonitoimintaasi (etenkin testosteroni tai progesteroni), voi määrä olla jopa 2-4 rkl päivässä. Kookosöljy on hyvän makuista ja sen nauttiminen on helppoa sellaisenaan.
- Suuhygieniaan (hiero kookosöljyä ikenillesi tai lapsesi ikenille ennen nukkumaanmenoa. Kookos on voimakkaasti antibakteerinen rasva, joka tekee hyvää suuhygienialle.)"

Eli tämän tekstin löydät kokonaisuudessaan sivulta: http://www.ruohonjuuri.fi/ekotietoa/ruohonjuuri-blogi/1352010-kookosoljy/. Kyseinen kauppa myös myy tuotetta ja liike löytyy Helsingistä (Kampista ja Itäkeskuksesta), Turusta ja Tampereelta.

Ajatella! Näin hieno tuote ja minä olen käyttänyt kasvoillani kaiken maailman rasvoja, jotka vielä maistuvat ihan kamalalle, jos sitä vahingossa joutuu huulilta suuhun.

Aion kokeilla tätä ihanaa ainetta, joka maistuu hyvälle ja tuntuu pintakuivalla ihollani ihanan kosteuttavalta,  seuraavat kaksi kuukautta. Katsotaan, mitä ihmeellisyyksiä se tekeekän ihollani ja vartalollani, kun käytän  sitä sekä ruuassa, leivonnassa ja hieromalla sitä kasvojeni ja vartalon iholla.

Ainakin tuoksu on ihana ja maltan tuskin odottaa, että pääsen lapsille paistamaan kookosöljyssä terveellisiä ja puhtaita luomulettuja!

Ihanaa viikonloppua kaikille!


Ystäviä ja ulkomaanmatkoja



Tänään on haaveiltu ulkomaanmatkoista. Sain vihjeen siellä jalkapallokentän laidalla seisoskellessani kohteesta, joka oikeasti jäi kutkuttamaan.. Uskaltaisikohan sitä lähteä? Meillä on ollut tässä jonkin aikaa miehen kanssa hiljainen sopimus, että ei, ei ja ei. Me ei kyllä varmastikaan lähdetä yhtään mihinkään. Aina, kun ollaan menty, niin jotain on sattunut. Parempi pysyä kotona, niin mitään ei tapahdu.

Todistelua: käytiin  viime talvena Saariselällä hiihtolomalla. Mies halusi ostaa lapsille karvahatut, joita sitten paikallisessa kaupassa testailtiin. Niissä nyt vain sattui olemaan täipesäke. Ja sitten alkoikin varsinainen täishow. Jo kaupassa, missä huomasin, mitä pojan pää oli täynnä. Täit saatiin kuuriin täishamppoolla ja täikammalla kammaten. Täitä seuraavana päivänä nousi pienimmälle korkea kuume. Ja edessä vielä reissu junalla kotiin kuumeisen pojan kanssa (minun ideani lähteä junalla liikenteeseen: lapset oikeasti tykkäsivät, mutta sairaan lapsen kanssa aika ensin bussissa ja sitten junassa tuntuivat todella pitkältä..).
Kesällä meillä on ollut erinäisten reissujen jälkeen punkkeja, tai ambulanssireissuja. Ja tämä kaikki siis on tapahtunut tänä vuonna helmikuun jälkeen. Viime syksynä loma Tukholmassa sai kaikki lapset itkemään lentokoneessa (.. ne nousut ja laskut kun vain sattuu pieniin korviin.. ja minunkin..). En edes viitsi kertoa matkoista sitä ennen.. Kaiken tämän jälkeen koti lomapaikkana tuntuu todella houkuttelevalta..

Mutta.. kohta on hyvin pimeätä, räntää sataa ja se lomareissu vain.. no, houkuttelisi kovin.. hmmm.. hiekka varpaiden välissä, vesipuistot, pomppulinnat lapsille, uiminen, all inclusive (ei siis tarvitsisi iltaisin etsiä ravintolaa, missä lapsetkin viihtyisivät..), mies pääsisi surffailemaan, minä ottamaan aurinkoa ja tekemään lasten kanssa hiekkakakkuja, ja oi, menisin johonkin ihanan ylellisiin kylpylähoitoihin.. retket joihinkin mielenkiintoisiin paikkohin, muun maan historia.. Voi ei, pitäisiköhän sitä kuitenkin uskaltaa?? Hotellista löytyy myös lääkäri, jos tulee hätä..

Opettajaystäväni kävi perheensä kanssa pari vuotta sitten Egyptissä (perhe= 3 lasta, ikähaarukka 2-8, isä ja äiti), jokainen heistä sairastui vatsatautiin (ps. nyt en perheineni kuitenkaan olisi lähdössä Egyptiin, vaan joko Turkkiin tai sitten Kreikkaan..kummassakaan en ole käynyt ja olisihan ne hienoa nähdä..). Heti ensimmäisenä lomapäivänä sairastui siis eka. Ystäväni suunnisti lääkäriin, ja potilaalle annettiin lääkkeeksi jokin pistos, joka vei sitten taudin mennessään. Pistos auttoi ja koska perheestä kaikki sairastuivat ripuliin, kaikki kävivät pistoksen hakemassa. Perheen miehellä vain oli muutamia viikkoja matkan jälkeen vielä maha kuralla ja hän hakeutui vielä täällä koti-Suomessakin hoitoon. Loma oli muuten aivan loistava, he nauttivat auringosta, erilaisesta kulttuurista ja lämmöstä. Ja joka vuosi he hakeutuvat uudestaan auringon lämpöön, nauttien joka hetkestä.

Eli näin juuri. Ehkäpä sitä voisi itsekin uskaltaa ja olla olematta niin kamalan nipo. Voihan sitä sairastua ihan mihin vain täällä Suomessakin.. ja kotona..(..täällä se sairastuminen vain on helpompaa, kun lääkärit on niin lähellä ja sitten ne puhuvat ihan vain kotoisasti suomea..). Ja lentäminen.. tuskin se kone sieltä mihinkään putoaa. Minulla on ystävä, joka on lentoemäntä ja hän ei tosiaankaan ajattele, eikä ymmärrä ajatusta, että lentokone mihinkään putoaisi. Joten ei se nyt varmastikaan mihinkään putoa. Ja se korvakipu, mikä nousuissa ja laskuissa tulee, paranee varmasti niillä korvatulpilla, mitä myydän apteekeissa (paitsi viimeksi ne eivät kyllä auttaneet kellekään meistä ja pienimmälle ne eivät edes sopineet).. tai sitten niillä nenätipoilla, mitä kannattaa ottaa ennen lentokoneeseen menoa, mitä ei olla tajuttu aiemmilla lennoilla.. Niitä pitää testata seuraavaksi.

Tämä kaikki vuodatus siis lähti liikkeelle kookospalmuista ja äitien jutuista kentällä, mutta siitäpä pääsenkin seuraavaan aiheeseen, eli LUOMUILUUN, siitä lisää yllä=)